Seikkailijat

Lasten oikeudet -rastirata

Alustuksena kerrotaan lyhyesti lapsille, mitä lasten oikeuksilla tarkoitetaan. Rastit kierretään vartioittain. Jokaisella rastilla tutustutaan tiettyyn aihealueeseen kahden eri artiklaan liittyvän tehtävän kautta. Lukekaa tehtävien aluksi lyhyt kursivoitu alustus ääneen. Jokaiselle rastille olisi hyvä saada aikuinen avustamaan tehtävissä.

Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus ja sen on ratifioinut 193 valtiota. Vain kahdessa maassa sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Sopimuksen ensimmäisen artiklan mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia.

YK eli Yhdistyneet Kansakunnat on maailmanlaajuinen maiden välinen yhteistyöjärjestö. Sen tavoite on lisätä rauhaa, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kaikille maailman ihmisille. Aikuisten tehtävä on huolehtia maailman lapsista parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi lasten kohtelulle onkin luotu omat säännöt, joita kutsutaan lasten oikeuksiksi. Säännöt on jaettu 54 eri kohtaan. Näitä kohtia kutsutaan artikloiksi. Lapsen oikeuksien sopimuksessa käsitellään muun muassa lasten oikeutta koulutukseen, erityiseen suojeluun, mielipiteenilmaisuus sekä leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

Terveellinen ja turvallinen elämä

Lapsia pitää suojella

3.Artikla: Aikuisten, esimerkiksi valtion, on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat lasta.

Näin kertoo eräs lapsi, jonka kylä on tuhoutunut maanjäristyksessä:

”Kyläni oli hyvin kaunis. Olimme kaikki onnellisia ja tyytyväisiä. Joka päivä leikin ystävieni kanssa. Mutta nyt kaikki on tuhoutunut, eikä missään kuulu enää naurua. Kaikkialla on hiljaista ja surullista.”

Suomessa on aika turvallista elää. Meillä ei ole sotaa eikä luonnonmullistuksia. Silti lasten turvallisuutta pitää vielä parantaa. Ketään ei saisi kiusata, ja kaikilla pitäisi olla hyvä olla niin kotona kuin koulussakin. Suomessa juomavesi ja ruoka ovat puhtaita. Kaikilla lapsilla on katto pään päällä. Jos Suomessa sairastuu, pääsee terveyskeskukseen tai sairaalaan hoitoon. Yhtä hyvin ei ole kaikkialla maailmassa.

Lasten tulisi saada elää terveinä ja saada hoitoa, jos he sairastuvat. Heillä on myös oikeus elämään ilman köyhyyttä. Nämä oikeudet koskevat kaikkia maailman lapsia. Silti monet lapset sairastuvat, eivätkä he saa hoitoa. Köyhissä maissa lääkkeet ovat liian kalliita monille. Sairaalaan on liian pitkä matka, ja hoito on kallista. Siksi sellaisiakaan sairauksia ei pystytä hoitamaan, josta esimerkiksi Suomessa kaikki paranevat. Suomessa kukaan ei nykyään enää kuole ripuliin, mutta köyhissä maissa ripuli on lapsille vakava sairaus, johon voi kuolla.

11-vuotias Arlen toivoo, että kaikki yhdistäisivät voimansa ja taistelisivat köyhyyttä vastaan. ”Kaikkien maailman perheiden pitäisi yhdessä tehdä meille parempi elämä.”

Opitko jotain uutta? Millaisissa tilanteissa olet kokenut turvattomuutta tai pelkoa? Kenen tehtävä on huolehtia lasten turvallisuudesta?

Pohtikaa omasta elämästänne itsellenne tärkeitä asioita. Miettikää kukin 3-5 asiaa, joita ilman ette tulisi toimeen. Kirjoittakaa jokainen omanne isolle kartongille. Miettikää johtajan avulla, mitkä asiat ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä. Lisätkää kartongille asioita, joita ei vielä mahdollisesti tullut esille. Viivatkaa yli muut kuin elintärkeät asiat.

Olemme erilaisia – vammaisten oikeudet

16.Artikla: Lapsilla on oikeus yksityisyyteen.

23.Artikla: Vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua.

Vammaisten lasten pitäisi saada parasta mahdollista apua, jotta he voisivat elää yhtä hyvää elämää kuin terveetkin lapset. Joissain kulttuureissa vammaisuutta pelätään ja hävetään. Vammaisten lasten vanhemmat joutuvat piilottelemaan lapsiaan muiden katseilta. Kun lapset ovat aina kotona, he eivät voi elää ja oppia yhdessä muiden kanssa.

Miksi on hyvä asia, että kaikki eivät ole samanlaisia? Minkälaiset ulkonäköseikat tekevät meistä ainutlaatuisen näköisiä? Joskus voi olla vaikeaa erottua joukosta – miksi näin on? Miten oma käytös voi auttaa erilaisuuden hyväksymisessä koulussa tai kaveriporukassa?

Piirtäkää oma kokovartalokuvanne A4-paperille, pyrkikää käyttämään koko paperin ala hyväksi. Leikatkaa omakuvat irti ja kerätkää koko joukkueen kuvat yhdelle isolle kartongille taideteokseksi.

Oikeus mielipiteeseen

12.Artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin.

Lapsilla on oikeus mielipiteeseen. Lapset saavat sanoa esimerkiksi, mistä he pitävät ja mistä eivät pidä. Se ei aina tarkoita sitä, että he saavat kaiken, minkä haluavat, eikä sitä, että he saisivat päättää kaikista asioista. Mutta se tarkoittaa, että lapsia on kuultava ja heidän ajatuksensa on otettava huomioon varsinkin sellaisissa asioissa, jotka koskevat heitä itseään.

Ennen myös Suomessa oltiin yleisesti sitä mieltä, että lasten kuuluu olla hiljaa ja vain aikuiset saavat puhua. Esimerkiksi kylässä lasten piti istua hiljaa ja kuunnella, kun aikuiset keskustelivat keskenään. Monissa maailman maissa näin on edelleen. Lapsilta ei kysytä, mitä he ajattelevat, kun tehdään heitä itseään koskevia päätöksiä.

Afrikassa kuunnellaan paljon radiota, sillä televisioita on paljon vähemmän kuin Suomessa. Jotta lasten ääni tulisi kuulluksi, useassa Afrikan maassa 6–18-vuotiailla lapsilla on nykyisin oma radiokanava. Lapset osallistuvat itse radio-ohjelmien tekoon, ja he kertovat mielipiteitään ja keskustelevat tärkeistä asioista. Aikuisten mielestä he tietävät yleensä paremmin, miten lapsen tulee toimia, ja siksi heidän mielestään on turhaa edes kysyä, mitä mieltä lapsi on. Suomessakaan lapsia ei aina kuunnella tarpeeksi. Täällä kuitenkin ollaan yleisesti sitä mieltä, että lasten mielipiteet ovat arvokkaita.

Näin sanoo 11-vuotias Chikondi: ”Lapset ovat hyvin tärkeitä, koska heistä tulee tulevaisuuden johtajia. Valtion pitää tehdä paljon töitä, että lapsilla olisi parempi elämä.”

Miettikää, mitä mielipiteellä tarkoitetaan? Miltä lapsista tuntuu kun heidän mielipidettään kuunnellaan? Pohtikaa, millaisia erilaisia mielipiteitä ryhmällä on esimerkiksi lempiruoasta, musiikista ja televisio-ohjelmista. Kertokaa jokainen kokemuksestanne, kuinka aikuiset kuuntelevat teitä.

Oikeus ilmaista mielipide

13.Artikla: Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan se ei loukkaa muita.

Katsokaa Meillä on oikeus tehdä vaikka mitä! -musiikkivideo youtubesta. Onko lapsilla oikeus tehdä “vaikka mitä”? Mitkä ovat sellaisia asioita, joissa lapset toivoisivat, että heitä kuunneltaisiin paremmin?

Tutustukaa lyhennettyihin oikeuksiin alla ja tehkää oma lyhyt lastenoikeuksien rap-esitys valitsemistanne artikloista.

1.Artikla: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

2.Artikla: Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää.

3.Artikla: Aikuisten, esimerkiksi valtion, on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat lasta.

4.Artikla: Valtioiden pitää toteuttaa nämä artiklat.

5.Artikla: Valtioiden pitää auttaa vanhempia ja muita lapselle tärkeitä aikuisia niin, että nämä voivat tukea lapsen kehitystä.

6.Artikla: Kaikilla lapsilla on oikeus elämään, ja valtion pitää auttaa lapsia saamaan mahdollisimman hyvä elämä.

7.Artikla: Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.

8.Artikla: Valtiot varmistavat jokaisen lapsen oikeuden henkilöllisyyteen, kansalaisuuteen ja nimeen.

9.Artikla: Jokaisen lapsen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa,

jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan.

10.Artikla: Jos lapsi on joutunut lähtemään kotimaastaan, hänen pitää voida palata sinne ja päästä yhteyteen oman perheensä kanssa.

11.Artikla: Valtioiden pitää estää lasten sieppaaminen.

12.Artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin.

13.Artikla: Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan se ei loukkaa muita.

14.Artikla: Lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen pitää kunnioittaa hänen ikätasonsa huomioon ottaen.

15.Artikla: Lapset saavat perustaa järjestöjä ja toimia niissä.

16.Artikla: Lapsilla on oikeus yksityisyyteen.

17.Artikla: Lapsilla on oikeus tietää esim. television, radion ja lehtien välityksellä, mitä maailmassa tapahtuu.

18.Artikla: Valtion täytyy tukea vanhempia lapsien kasvattamisessa.

19.Artikla: Lapsia pitää suojella väkivallalta ja hyväksikäytöltä.

20.Artikla: Valtion pitää auttaa perheettömiä lapsia.

21.Artikla: Lapsia voidaan adoptoida, mutta vain jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

22.Artikla: Pakolaislapsista pitää huolehtia.

23.Artikla: Vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua.

24.Artikla: Lapsilla on oikeus elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.

25.Artikla: Laitoksissa hoitoa saavilla lapsilla on oltava hyvät oltavat.

26.Artikla: Lapsilla on oikeus nauttia sosiaaliturvasta.

27.Artikla: Lapsilla on oikeus kunnolliseen elintasoon.

28.Artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.

29.Artikla: Opetuksen pitää kehittää lasten taitoja ja suvaitsevaisuutta.

30.Artikla: Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvilla lapsilla on oikeus noudattaa oman ryhmänsä elämäntapaa ja puhua sen kieltä.

31.Artikla: Lapsella on mahdollisuus leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

32.Artikla: Lapsilla ei saa teettää liian raskasta eikä pitkäaikaista työtä.

33.Artikla: Lapsia pitää suojella huumeilta ja laittomalta huumekaupalta.

34.Artikla: Lapsia pitää suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

35.Artikla: Valtioiden pitää estää lapsilla käytävä kauppa. Kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa.

36.Artikla: Lapsia pitää suojella kaikelta hyväksikäytöltä.

37.Artikla: Lapsia ei saa kiduttaa eikä rangaista julmasti. Jos lapsi joutuu vankilaan, häntä pitää kohdella inhimillisesti ja hänen ikänsä pitää huomioida.

38.Artikla: Alle 15-vuotiaiden lasten ei pidä osallistua sodankäyntiin. Kts. lisäpöytäkirja

lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin.

39.Artikla: Väärinkäytösten uhriksi joutuneita lapsia pitää auttaa.

40.Artikla: Lakia rikkoneita lapsia pitää suojella ja heidän oikeuksiaan pitää kunnioittaa.

41.Artikla: Jos valtioilla itsellään on parempia lakeja kuin tässä sopimuksessa luetellut, on

niitä noudatettava.

42.Artikla: Valtioiden pitää huolehtia, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.

43.Artikla: Tätä sopimusta valvoo kansainvälinen ryhmä.

44.–45.Artikla: Valtiot raportoivat säännöllisesti miten sopimusta noudatetaan.

46.–54.Artikla: Nämä artiklat ovat päätöksiä sopimuksen voimassaolosta.

Koulukin on oikeus

28.Artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.

Suomessa melkein kaikki lapset käyvät koulua – pitivät he siitä tai eivät. Koulunkäynti voi tuntua välillä raskaalta, mutta siitä on silti paljon hyötyä. Jos ei opi lukemaan eikä laskemaan, on aikuisena vaikeampaa saada töitä. Ilman koulua ei myöskään opi, mitkä oikeudet kuuluvat meille kaikille. Jos ei tiedä oikeuksiaan, joku voi saada uskomaan, ettei niitä olekaan. Monissa maissa lasten on käytettävä koulupukua. Köyhimpien perheiden vanhemmilla ei ole varaa ostaa koulupukua lapsilleen. Vanhempien pitää ostaa myös kaikki koulutarvikkeet toisin kuin Suomessa, ja joskus heidän on maksettava myös opettajan palkka. Niinpä koulunkäynti on niin kallista, ettei siihen ole kaikilla varaa.

Kaikki lapset eivät pääse kouluun senkään vuoksi, että heitä tarvitaan kotona. He työskentelevät pellolla vanhempiensa kanssa tai vahtivat nuorempia sisaruksiaan kotona sillä aikaa, kun vanhemmat ovat töissä. Maaseudulla koulumatkat voivat olla niin pitkiä, että lasten pitää herätä jo aamuyöstä ja kävellä kouluun tuntikausia.

Suomessa opettajat osaavat opettaa, mutta köyhissä maissa maaseuduille ei aina riitä koulutettuja opettajia. Tällöin koulunkäynnistä ei ole yhtä paljon hyötyä. Tytöt pääsevät kouluun vielä harvemmin kuin pojat. Joissain kulttuureissa ajatellaan, että tyttöjen ei tarvitsekaan oppia asioita. Riittää, että he menevät naimisiin ja huolehtivat perheestä. Kuitenkin kaikilla lapsilla, niin tytöillä kuin pojillakin, on oikeus käydä koulua.

Lasten koulunkäyntiä voidaan helpottaa joskus hyvin yksinkertaisin keinoin. Esimerkiksi eräässä eteläamerikkalaisessa koulussa lapset päättivät tehdä kouluun pienen puutarhan, jossa he kasvattivat erilaisia kasviksia. Puolet kasviksista käytettiin koulun keittiössä ja niistä valmistettiin lapsille ravitsevaa ruokaa. Loput kasvikset lapset veivät koteihinsa. Lisäksi he oppivat hoitamaan puutarhaa, mistä on heille hyötyä, kun he kasvavat aikuisiksi.

Miten päivät kuluisivat, jos ei olisi koulua? Mitä tapahtuisi, jos kaikki lapset olisivat yksin päivät kotona? Kuka laittaisi ruokaa? Missä tapaisi kavereita? Miten elämässä selviytyisi ilman luku- tai laskutaitoa?

Lukekaa tarina Ashwinin päivästä. Piirtäkää tarinasta kuva tai kuvasarja.

Ashwinin koulupäivä

Ashwini asuu perheensä kanssa pienessä tiilitalossa pellon laidalla keskellä Intian maaseutua. Hän käy kolmatta luokkaa läheisen Pirangutin kylän koulussa. Aamulla lehmät lypsettyään äiti herättää Ashwinin ja tarjoaa tytölle lasillisen tuoretta, lämmintä maitoa. Ashwini nousee sängystään ja unenpöpperöisenä kävelee pihalle, jossa häntä odottaa äidin kaivosta nostama vesisanko. Hän peseytyy, harjaa hampaansa ja pukeutuu koulupukuunsa. Joka koulupäivä Ashwinin on luokkatovereidensa tavoin mentävä kouluun koulupuvussaan, johon kuuluu sininen hame, valkoinen pusero ja mustat kengät. Äiti on valmistanut tytölle aamiaiseksi leipää ja vihanneskastiketta, jotka tyttö syö sillä aikaa, kun isoäiti harjaa ja letittää hänen hiuksensa. Aamiaisen syötyään Ashwinin on jo riennättävä koulutielle, ettei hän vain myöhästy koulusta. Hän nappaa mukaansa repun, johon isä on illalla pakannut kouluvihon ja penaalin. Hän vilkuttaa ovella seisovalle äidilleen ja suuntaa kohti kylää johtavalle hiekkatielle.

Ashwini kävelee aamuisin kouluun. Matkaan hänellä menee puolituntia. Joskus tuntikin, jos hän pysähtyy tiellä leikkimään. Ensimmäiseksi hän kohtaa tiellä kolme lehmää, jotka rauhallisesti tallustavat nekin kohti kylää. Jokaisella on kello kaulassa, ja ne pitävät kovaa meteliä toisilleen ammuessaan. Ashwini on aina yrittänyt ymmärtää, mitä lehmät puhuvat, mutta koskaan hän ei ole saanut niiden ammumisesta selvää. Tien viereisellä pellolla on kova tohina käynnissä. On sadonkorjuun aika ja maanviljelijät ovat jo aikaisin aamulla tulleet pellolle viljaa korjaamaan. Päivästä on tulossa kuuma, ja he haluavat saada mahdollisimman paljon töitä tehtyä ennen auringonpaahdetta. Ashwinista pelto näyttää kauniilta, kun naisten värikkäät sari-asut hohtavat kultaista viljaa vasten. Ensi vuonna Ashwini on jo ehkä tarpeeksi vanha auttamaan sadonkorjuutöissä. Tyttö havahtuu ajatuksistaan, kun kurvin takaa syöksyy tööttäilevä jeeppi suoraan häntä kohti. Hän hyppää tiensivuun ja auto singahtaa hänen ohitseen. Intiassa liikenne on hurjaa ja ellei Ashwini olisi tottunut varomaan kovaa ajavia jeeppejä, koulutie voisi olla kovinkin vaarallinen.

Ashwini saapuu ystävänsä kotipihalle, jonka kautta hän joka kouluaamu kulkee. Pihalla perheen isoisä nauttii teetä ja lueskelee päivän sanomalehteä. Ashwini kuulee sisältä juoksuaskeleita ja pian hänen ystävänsä Shibani ilmestyy pihalle samanlaiseen koulupukuun pukeutuneena kuin Ashwinikin. Yhdessä tytöt lähtevät kävelemään kohti koulua pelästytettyään ensin Shibanin perheen kanat ja kukon. Isoisä huutaa vihaisena tytöille, mutta nämä ovat jo ehtineet kauas hiekkatielle.

Tytöt kulkevat joenvartta pitkin. Tänään joki haisee normaalia voimakkaammin. Sinne on varmasti kerääntynyt taas lisää roskia. Joen toisella puolella on kaksi naista. Toinen pesee pyykkejä ja toinen hiuksiaan. Kummatkin vilkuttavat iloisesti tytöille, jotka tervehtivät takaisin. Tytöt jatkavat matkaansa kohti koulua. Heillä on jo kiire, sillä tunti on jo kohta alkamassa. Pian he saapuvat koulun pihalle, joka on juuri tyhjentymässä luokkiin rientävistä lapsista. Ashwini ja Shibani suuntaavat kohti omaa luokkaansa, jonka lattialle he istahtavat neljänkymmenen muun koululaisen joukkoon. Opettaja on jo kirjoittamassa liitutaululle jotakin: 13 + 23. ”Mikä onkaan vastaus?” hän kysyy hiljentyneeltä luokalta. Ashwini miettii hetken ja nostaa kätensä ylös. Opettaja antaa hänen vastata, ja aivan oikein hän vastaakin! Koulupäiväpä lähti hyvin käyntiin. Matematiikan jälkeen opettaja opettaa oppilaille englantia. Ashwini tietää, että on tärkeä oppia englantia, sillä jos sitä osaa, voi saada hyviä töitä. Hän muistelee, kuinka hän kerran tapasi englantia puhuvan miehen. Mies oli tullut kylään yhden perheen kutsumana. Hän piti Pirangutin kylästä kovin ja, kun hän tapasi Ashwinin torilla, hän kyseli tytöltä, kuinka vanha hän on ja missä hän asuu. Ashwini oli riemuissaan, kun hän osasi vastata miehelle, ja mies ojensi hänelle omenan hymyissä suin. Koulun kello herättää Ashwinin ajatuksistaan. Oppilaat rientävät pihalle, jossa on aika syödä eväät. Ashwinin äiti on pakannut tytölle riisiä ja kastiketta, jotka hän syö kulhostaan palasella leipää. Enää yksi oppitunti jäljellä, ja se on historiaa. Opettaja kertoo luokalle ikivanhoista intialaisista maalauksista, jotka kuvaavat sitä, miten ihmiset ovat eläneet kauan sitten. Opettaja näyttää kuvan yhdestä maalauksesta. Vihaisen näköinen tiikeri on juuri hyppäämässä kohti pakoon juoksevaa peuraa. Opettaja kertoo, että onneksi peura on nopea eläin ja pääsee isoakin tiikeriä pakoon. Ashwinista olisi mielenkiintoista joskus nähdä ihan oikea tiikeri. Harmikseen hänelle kuitenkin kerrotaan, että niitä on vain hyvin vähän enää jäljellä Intiassa.

Koulupäivä on päättynyt, ja Ashwinin isä hakee tytön koulusta. Mopolla he huristelevat kohti kotia ohittaen joen, Shibanin talon, pellon ja lehmät. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Tuuli tuivertaa Ashwinin hiuksissa, ja hän rutistaa kiinni isänsä paidasta, ettei vain putoa. Hymy nousee tytön kasvoille, sillä hän tietää, että huomenna on juhlapäivä koko maassa eikä kenenkään tarvitse mennä kouluun. Hän saa aamulla nukkua niin kauan kuin haluaa ja herättyään leikkiä koko päivän Shibanin kanssa.

Lasten oikeuksien timantti

42.Artikla: Valtioiden pitää huolehtia, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet.

Ryhmä saa erillisille lapuille kirjoitettuja artikloita (väh. 9), jotka tulee laittaa timantinmuotoiseen tärkeysjärjestykseen lapsen aseman parantamisen näkökulmasta. Ensimmäiselle tulee ryhmän mielestä oikeus, joka merkittävimmin vaikuttaa lapsen aseman parantumiseen. Toiselle riville tulee kaksi seuraavaksi tärkeintä oikeutta, kolmannelle riville kolme oikeutta, neljännelle riville kaksi oikeutta ja viidennelle riville vähiten lapsen aseman parantumiseen vaikuttava oikeus.

Ryhmän tulee kertoa muodostamastaan timantista ja perustella, miksi he ovat laittaneet oikeudet juuri kyseiseen järjestykseen. Pidettiinkö jotain oikeutta selvästi muita tärkeämpänä, miksi? Onko järjestys samanlainen, jos ajattelee tyttölapsien aseman parantumista tai poikalasten aseman parantumista? Tärkeää on painottaa ihmisoikeuksien jakamattomuutta – itseasiassa ne kaikki ovat yhtä tärkeitä vaikka niiden tarve voi vaihdella tilannekohtaisesti.

Työtä ei tehdä leikiten

32.Artikla: Lapsilla ei saa teettää liian raskasta eikä pitkäaikaista työtä.

On tärkeää, että koulussa on välitunnit ja lomat: täytyyhän lasten saada myös leikkiä ja nauttia vapaa-ajasta opintojen ohella. Heidän ei pitäisi joutua tekemään raskasta tai pitkään kestävää työtä. Maailmassa on silti paljon lapsia, joiden on pakko työskennellä. Heidän perheensä ovat niin köyhiä, että vanhempien palkka ei riitä perheen elättämiseen. Siksi lastenkin on pakko ansaita rahaa. Esimerkiksi intialaiset siskokset Minesh ja Metlesh joutuvat toisinaan heräämään aamulla neljältä ja tekemään koko päivän töitä. Toinen heistä on viisivuotias ja toinen kymmenen. Heidän tehtävänsä on liittää yhteen rannerenkaiden päät. He lämmittävät renkaan päitä kaasuliekin päällä, jolloin päät sulavat yhteen. Rannerenkaat kuumenevat, joten ne polttavat sormia. He joutuvat olemaan koko päivän kyykyssä ja lähellä kuumaa liekkiä. Kun sisaret ovat työskennelleet yhden kouluviikon verran, saavat he palkaksi 70 senttiä. Tyttöjen koko perhe työskentelee samalla tavoin.

Parasta olisi, jos lasten ei tarvitsisi lainkaan työskennellä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista silloin, kun perheet ovat oikein köyhiä. Silloin aikuisten tulisi huolehtia siitä, etteivät työpäivät ole liian pitkiä eikä työnteko ole vaarallista tai liian raskasta lapsille. Lasten pitäisi päästä työn ohella myös kouluun.

Mitä työ tarkoittaa? Millaisia töitä lapset voivat tehdä esimerkiksi kotona?

Lukekaa Marcon tarina.

Marcon tarina

Oletko kuullut maasta nimeltä Ecuador? Ecuador on Espanjan kieltä ja tarkoittaa päiväntasaajaa. Se sijaitsee Etelä-Amerikan maanosassa aivan nimensä mukaisesti päiväntasaajan kohdalla.

Tässä kuumassa ja trooppisessa maassa on paljon korkeita vuoria sekä laajoja viidakkoalueita. Hienoista maisemista huolimatta Ecuador on yksi maailman köyhimmistä maista, mistä syystä lasten koulussa käynti ei ole itsestäänselvyys. Moni lapsi joutuukin auttamaan isää ja äitiä perheen elättämisessä, eikä aikaa koulussa käyntiin ja leikkimiseen välttämättä jää.

Marco on 13-vuotias poika, joka asuu Ecuadorin maaseudulla pienessä kylässä. Hänen lempiharrastus on jalkapallo, jota pelataan kylän poikien kanssa.

Monien muiden lasten tapaan Marconkin on käytävä töissä koulukäynnin ohella. Hän on töissä kylän tiilitehtaalla noin kolme tuntia päivässä. Marcon koulupäivä loppuu kello 12, jonka jälkeen hän menee töihin kylän tiilitehtaalle. Tiilen tekeminen on raskasta ja likaista työtä. Päivän aikana Marco saattaa tehdä jopa 200 tiiltä. Tiilet valmistetaan käsityönä mudasta ja vedestä. Tiilet kuumennetaan avotulella, jotta niistä tulisi kestäviä. Kuumennuksessa käytettävistä vanhoista auton renkaista vapautuu ilmaan myrkyllisiä kaasuja, jotka ovat hengitykselle haitallisia. Valmiit tiilet Marco kasaa isoiksi pinoiksi odottamaan kuljetusta.

Marco on onnekas, kun pystyy työnsä ohella käymään koulussa ja näin oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja valmiuksia. Marcon unelmana on opiskella arkkitehdiksi ja rakentaa isoja taloja.

Koulun ansiosta myös monet muut lapset ja nuoret saavat paremman tulevaisuuden.

Mitä ajatuksia tarina herätti? Millainen on Marcon tulevaisuus? Voiko hän unelmoida samanlaisista ammateista kuin Suomessa asuvat lapset?

Kertokaa unelma-ammatistanne. Minkälaista osaamista ammatissa työskentely vaatii? Missä taitoja voi oppia?

Leikki on perusoikeus

31.Artikla: Lapsella on mahdollisuus leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

Samalla tavalla kun on oikeus koulutukseen, on myös leikkiin. Mikä on mielileikkinne? Leikkikää sitä.