Tarpojat

Sairaalahippa -leikki

Tarvitaan: 2-4 matalaa patjaa sairaaloiksi

Valitaan muutama lapsista bakteereiksi/pöpöiksi (hipat). Patjat asetetaan niin, että ne eivät ole tiellä, mutta eivät myöskään vaikeasti tavoitettavissa. Lapset juoksevat sovitulla hippa-alueella, ja bakteerit yrittävät tartuttaa heitä koskettamalla. Jos bakteeri koskee lasta, tämä saa tautitartunnan ja jää makaamaan lattialle kädet ja jalat kohti kattoa. Neljä lasta voi yhdessä pelastaa maassa makaavan potilaan kantamalla tämän patjalle eli sairaalaan paranemaan. Jos lapsi on kiinni potilaassa tämän kantamista varten, häntä ei tuolloin voi tartuttaa. Vahinkojen välttämiseksi sairaalaan kannettavaa ei saa nostaa korkealle. Kun potilas on kannettu sairaalaan, hän palaa tervehtyneenä mukaan hippaan. Bakteereja (hippoja) vaihdetaan välillä ja hippa jatkuu, kunnes toisin sovitaan.

Miksi on tärkeää auttaa, jos toisella on hätä? Miten olet itse auttanut kaveria? Milloin joku on viimeksi auttanut sinua?

Kuka on minun ystäväni

Jokaisen piirissä olevan nimi on kirjoitettuna lapulle. Laput sekoitetaan ja jokainen vetää vuoronperään itselleen lapun. Lapulla oleva henkilö esitetään koko ryhmälle siten, että hänestä kerrotaan erilaisia myönteisiä ominaisuuksia (mistä hän pitää, miten hän käyttäytyy eri tilanteissa jne.) Ryhmän muut jäsenet arvaavat kenestä kerrotaan.

Tietosanakirja

Lapuille on kirjoitettuna sanoja yhtä paljon kuin osallistujia, esimerkiksi turvallisuus, suvaitsevaisuus, ystävyys, rakkaus, myötätunto, väkivallattomuus, elämän laatu, solidaarisuus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, demokratia, vapaus, yhteistyö, hyvinvointi, empatia, onni, ihmisoikeudet, yhteisvastuu jne. Kukin ottaa vuorollaan yhden lapun ja sanan ja selittää koko ryhmälle mitä sanalla tarkoitetaan.

Arvojana

Huoneen molempiin päätyihin    kiinnitetään kyltit, joissa lukee ”samaa mieltä” ja ”eri mieltä”. Tilan keskelle kuvitellaan jana. Harjoituksen vetäjä lukee osallistujille erilaisia väitteitä, joiden jälkeen he siirtyvät janalla lähemmäksi sitä kylttiä, joka vastaa heidän omaa mielipidettään. Keskellä on neutraali alue, joka vastaa En osaa sanoa -vaihtoehtoa. Jokaisen väitteen jälkeen tilanne puretaan kysymällä, miksi osallistujat seisovat valitsemassaan paikassa. Ääripäiden perustelut on hyvä kysyä joka kerta. Kenenkään mielipidettä ei saa arvostella. Väitteet voivat olla tosia, keksittyjä ja/tai provosoivia. Tässä esimerkkiväitteitä:

  • Hyvät kaverit eivät ikinä riitele.

  • Koulu on turvallinen paikka.

  • Minusta riitoja on turha ruveta selvittelemään, annetaan vain asian unohtua    .

  • Jos joku ärsyttää koko ajan, niin silloin saa lyödä.

  • Jos joku lyö tai tönii minua, minulla on oikeus lyödä takaisin.

  • Suomessa lapsilla ei ole isoja    ongelmia.

  • Silloin on turvallinen olo, kun saa olla yksin ja rauhassa.

  • Silloin on turvallinen olo, kun ympärillä on paljon kavereita tai perheenjäseniä.

  • Yksin kotona on vähän pelottavaa olla.

  • Suomessa kaupungilla voi liikkua turvallisesti.

  • Kehitysmaissa lasten elämä on vaarallisempaa kuin Suomessa.

Turvallisuus/turvattomuus

Tehkää kuvakollaasi yksin tai ryhmässä pelkoa aiheuttavista ja turvaa tuovista teemoista. Varaa tehtävään kollaasimateriaaleja, joista löytyy paljon toiminnallisia kuvia, esimerkiksi sanoma- ja aikakausilehtiä, mainoksia, esitteitä. Esittäkää valmiit työt ja niihin liittyvät ajatukset.

Toiveiden puu

Askarrelkaa lopuksi iso puu kolon seinälle. Tehkää puun oksille toiveita paremmasta, rauhaisasta maailmasta, pieniä ja suuria, millaisia hyvänsä. Piirtäkää toiveet paperille, leikatkaa irti ja kiinnittäkää oksille. Jotkut haluavat pitää toivomuksensa salassa kirjoittaen sen paperille, laittaen sen omatekoiseen kirjekuoreen ja kirjeen puun koloon.