Ideointimenetelmät

Vinkki 1

Kuvaaja: Juho Keitaanniemi

Kuvaaja: Juho Keitaanniemi

”Mietintämyssyt” on menetelmä, jonka avulla vartio voi keskittyä ongelmaan monesta eri lähtökohdasta. Menetelmää voi käyttää tehostaakseen väittelyä, pohtiakseen ehdotusta tai löytääkseen luovia ratkaisuja.

Menetelmän ideana on, että vartion jäsenet vuorotellen käyttävät erivärisiä kuviteltuja myssyjä. Niin kauan, kun on tietty myssy päässä, saa katsoa ongelmaa vain tietystä näkökulmasta.

Myssyt ovat:

  • Valkoinen (paperi): tieto, raportit. Mikä tieto puuttuu ja miten sen voisi saada.
  • Punainen (tuli): Intuitio ja tunteet, joita ei tarvitse motivoida loogisesti.
  • Keltainen (aurinko): Kehuja ja myönteisiä ominaisuuksia, joita motivoidaan loogisesti.
  • Musta (tuomari): Kritiikki, kielteisiä ominaisuuksia, riskejä, joita motivoidaan loogisesti.
  • Vihreä (kasvi): Luovia ja spekuloiva ratkaisuja, mitä tahansa, ideoita, provokaatioita.
  • Sininen (taivas): Kokonaisuus, prosessit, ajatuksia ajattelemisesta

Kokous alkaa sillä, että kaikilla on sininen myssy. Päätetään, miten myssyjä käytetään. Käytetäänkö samaa myssyä vain pari minuuttia tai kunnes tietty määrä ideoita on esitetty?

Lähde: Scouterna

Vinkki 2

1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Mihin asiaan haluamme vaikuttaa?

2. ONGELMAN ANALYYSI Millainen on valitsemamme haaste? Millaisia syy- ja seuraussuhteita sillä on?

3. TOIMINTA ONGELMAN RATKAISEMISEKSI  Muutamme maailmaa teoillamme!

4. TOIMINNAN POHDINTA  Mitä saimme aikaiseksi? Mitä seuraavaksi?

Ensin rajataan aihe ja muotoillaan siitä yksi kysymys, johon kaikki vuorol­laan vastaavat. Jos tavoitteena on pohtia koulunkäynnin ongelmia, voisi kysymys kuulua: “Mitä haasteita oppilaat kohtaavat koulussamme?” Tai jos aihe liittyy ympäristöön, voidaan kysyä: “Mitä ympäristöongelmia me aiheutamme?”

Jotta kaikki ryhmässä saisivat äänensä kuuluville, laitetaan lankarulla liik­keelle ensimmäisestä vastaajasta alkaen. Kun tämä on kertonut oman mielipiteensä, hän heittää rullan kenelle tahansa ringissä, mutta pitää samalla itse kiinni langasta. Vastausten myötä ringin keskelle syntyy hämähäkinverkko.

Joku ryhmästä kirjaa ideat ylös isolle paperille.

Kun aivoriihen tuotokset käydään yhdessä läpi, nähdään millaisia teemoja ryhmästä nousee esille. Keskustellaan niistä ja valitaan yksi tai useampi aihe, jota lähdetään tutkimaan. On suotavaa rajata ongelma mahdollisimman tarkkaan, jotta myöhemmin voisi päästä syvälle sen syihin ja seurauksiin.

Seuraava askel on analyysi. Askarrellaan (tai piirretään taululle) suuri puu, jonka runkoon kirjoitetaan valittu ongelma.

Ryhmän jäsenet kirjoittavat eri syitä tähän ongelmaan, aina yksi syy yhdelle pahville, ja nämä pahvit kiinnitetään puun juurakoksi. Pahveja voidaan järjestellä niin, että samantyyppiset syyt ovat lähellä toisiaan. Yhdessä varmistetaan, että kaikki syyt on huomioitu.

Kun juurakko on valmis, siirrytään puun hedelmiin. Jokainen ryhmäläinen miettii ongelman seurauksia ja kirjoittaa niitä pyöreille pahvin­paloille, jotka kiinnitetään puun latvukseen. Hedelmiä ryhmitellään samaan tapaan kuin syitä juurakkoon. Lopuksi mietitään vielä yhdessä, tulivatko kaikki seuraukset varmasti kirjatuiksi.

Tämän jälkeen kerätään ötökän muotoisille papereille ratkaisuehdotuk­sia. Ötökät sijoitellaan sen mukaan, mitä ongelman syytä tai seurausta ne kykenevät ratkomaan. Yleensä parhaat vaikutuskeinot ovat ne, jotka puuttuvat suoraan syihin eivätkä seurauksiin!

Jos tässä vaiheessa epäillään, että ilmiöön liittyy jotakin, jota osallistujat eivät tarpeeksi tunne, alkaa tutkimustyö. Ryhmän jäsenet ottavat vastuulleen eri syitä tai seurauksia ja lähtevät selvittämään niitä tarkemmin. Mistä tämä tai tuo johtuu? Onkohan se varmasti noin? Oppikirjat, mummon haastattelu, internet… kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan tiedon toden­peräisyys on varmaa ja siihen suhtaudutaan kriittisesti. Tuleva viestimme ei ole minkään arvoinen, jos se perustuu vääriin olettamuksiin tai ennakkoluuloihin. Hankittu uusi tieto jaetaan myöhemmin muun ryhmän kanssa, ja ongelmapuuta korjataan ja täydennetään sen mukaan.

Vinkki 3

Päättäkää aika (3-5 min). Valitkaa kirjuriksi joku, joka kirjoittaa nopeasti. Valitun ajan kaikkien pitää sanoa kaikki mitä teemasta tulee mieleen. Kaikki kelpaa. Kirjuri kirjaa kaiken. Älkää keskustelko ideoista tai naurako niille. Keskustelu alkaa vasta kun aika on loppu. Silloin vedetään yli huonot ideat ja jätetään ne ideat, jotka aiotte toteuttaa.

Vinkki 4

Jokainen kirjoittaa viidessä minuutissa kolme ideaa lapulle. Viiden minuutin päästä laput siirtyvät seuraavalle. Aikaa on nyt taas viisi minuuttia keksiä kolme uutta ideaa lapulle, jossa jo on vartiokaverin ideat. Tämän jälkeen käydään läpi kaikki ideat.

 Vinkki 5

Laittakaa pöydälle iso fläppipaperi. Jokainen kirjoittaa omaan kulmaan ideoita. Tietyn ajan jälkeen käännetään paperia 90 astetta. Uuteen kohtaan, jossa jo on toisen henkilön ideoita, on nyt helpompaa keksiä uusia omia ideoitakin. Paperia voi kääntää niin monta kertaa kun kokee tarpeelliseksi.

Vinkki 6

Käyttäkää hyväksenne post-it lappuja. Jokaiselle lapulle tulee yksi idea. Kun ei enää keksitä uusia ideoita, järjestellään laput aihepiireittäin. Tämän jälkeen keskustellaan ideoista.

Vinkki 7

Etsikää sanakirjasta sana, jolla ei ole mitään tekemistä aiheenne kanssa. Lähtekää ideoimaan sanan ulkomuodosta, ominaisuuksista ja sävystä lähtien.

Vinkki 8

Kirjoittakaa teema fläppipaperin keskelle. Tehkää spiraali sanoista, jotka tulevat teille mieleen keskellä olevasta sanasta ja edellisestä sanasta yhdessä.

Vinkki 9

Tehkää taulukko jossa on neljä palstaa ”Ehdotus”, ”+”, ”-”, ”Tunne”. Ehdotuspalstaan kirjoitatte ehdotuksenne, +-palstaan sen hyviä puolia, –palstaan sen huonoja puolia ja Tunne-palstaan minkälaisia tunteita ehdotus herättää. Tämän jälkeen voitte verrata ehdotuksia.

Vinkki 10

Vartio asettuu rinkiin seisomaan. Kukin ryhmän jäsen kertoo, millaisella teolla muuttaisi maailmaa, jos saisi itse päättää. Ideat myös perustellaan. Aluksi sovitaan, mitä ideat koskevat. Aiheena voi olla esimerkiksi oma lähiympäristö, koulu tai nuorten toiminta omalla paikkakunnalla. Vartionjohtaja heittää pallon jollekulle osallistujalle, joka saa ensimmäisen kierroksen aloitusvuoron. Puheenvuoro alkaa aina sanoilla: Jos minä saisin päättää… Esimerkiksi: Jos minä saisin päättää, kaupoista ei saisi muovikasseja. Puheenvuoron jälkeen pallo heitetään seuraavalle. Kun kaikki ovat esittäneet ideansa, alkaa toinen kierros. Vartion jäsenet perustelevat äsken esitettyjä ideoita: miksi näin pitäisi tehdä ja mitä hyvää siitä seuraisi.

Jatkona jokainen voi kirjoittaa ehdokkaan puheen kuvitteellisia vaaleja varten. Teemasta riippuen ne voivat olla esimerkiksi kunnanvaltuuston, eduskunnan tai miksi ei vaikkapa Maailman johtajan vaalit! Puheessa kerrotaan yksi tai kaksi asiaa, jotka haluaisi muuttaa, jos tulisi valituksi. Puhe alkaa sanoilla: Jos minut valitaan… Harjoituksen avulla on helppo hahmottaa asioita, joita pitää itselleen tärkeänä ja joihin haluaisi vaikuttaa.

Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

 Vinkki 11

Päätetään aluksi yhdessä, mikä on se ympäristö, jossa halutaan vaikuttaa. Se voi olla esimerkiksi vartio, lippukunta, seurakunta, koulu tai koko yhteiskunta. Tehtävän tavoitteena on löytää aitoja ideoita, jotka hyödyttävät valittua ympäristöä – siksi työstöön on syytä suhtautua tosissaan. Kukin osallistuja miettii, millaisella teolla muuttaisi valitun ympäristön, jos saisi itse päättää.  Kun ajatukset on kirjattu ylös, vartio lähtee liikkumaan tilassa. Tehtävänä on etsiä saman mielisiä aatetovereita ja muodostaa kolmen hengen pienryhmiä, puolueita. Kaikilla ei tarvitse olla samoja ideoita, mutta tavoitteiden pitää olla riittävän samansuuntaisia. Työskentelyyn varataan noin 20 minuuttia. Kun oma pienryhmä eli puolue on löytynyt, valitaan kolme yhteistä asiaa puolueohjelmaksi, joka alkaa: ”Jos me saisimme päättää…”. Ohjelma ja puolueelle keksitty nimi kirjoitetaan fläpille ja kiinnitetään seinälle. Tähän työhön varataan kymmenen minuuttia. Seuraavaksi puolueilla on mahdollisuus tutustua muihin puolueisiin ja heidän puolueohjelmiinsa. Jos on aikaa, kaikki puolueohjelmat on hyvä lukea ääneen. Pienryhmien tehtävänä on yrittää laajentua mahdollisimman suuriksi puolueiksi yhdistymällä toisten ryhmien kanssa tai houkuttelemalla niistä jäseniä puolelleen. Seinällä olevia puolueohjelmia voidaan samalla päivittää. Puolueeseen on jäätävä vähintään kaksi jäsentä. Lopuksi ilman puoluetta jääneet jäsenet liittyvät haluamaansa puolueeseen. Tähän menee aikaa noin 15 minuuttia. Lopuksi jäljelle jääneet puolueet viimeistelevät puolueohjelmansa esiteltävään kuntoon, esimerkiksi uudelle fläpille. Fläppiin merkitään puolueen nimi ja jäsenmäärä. Puolueet esittelevät tavoitteensa. Puolueohjelmat kerätään ryhmän käyttämän tilan seinälle. Myöhemmin tavoitteisiin palataan ja mietitään, miten niitä voisi edistää.

Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Vinkki 12

Kirjoittakaa taululle/isolle paperille;

  • Miksi…
  • Jos…
  • Eikö olisi kivaa, jos …
  • Kuka sanoo, ettemme voisi ….
  • Jos voisin muuttaa yhden asian, …

Jokainen keksii itsekseen lopun lauseisiin. Keskustelkaa lauseistanne.

Lähde: WAGGGS

Vinkki 13

Aktiviteettiin tarvitaan pallo. Pitäkää kahden minuutin aivoriihi, jossa keksitte mahdollisia yhteiskunnallisia ongelmia. Valitkaa yhden ongelman. Ensimmäinen henkilö sanoo yhden myönteisen kommentin ongelmaan ja heittää tämän jälkeen pallon eteenpäin. Kyseessä voi esimerkiksi olla ratkaisu. Sanoja ”mahdoton”, ”ongelma”, ”ei”, ”mutta” ei saa käyttää. Jatkakaa kierrosta, kunnes ette keksi mitään lisättävää.

Lähde: WAGGGS

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *