Yhteiskunta

Rwanda5Vinkki 1

Samoajat miettivät itsekseen minuutin verran minkälaisessa yhteiskunnassa he haluaisivat asua ja määrittelevät yhden tai kaksi luonteenpiirrettä siitä yhteiskunnasta. Tämän jälkeen samoajat kirjoittavat luonteenpiirteet  post-it-lapuille ja liimaavat post-it-lappunsa yksi kerrallaan seinälle tai ilmoitustaululle

Seuraavaksi samoajat ajattelevat kahta asiaa, “kahleita”, jotka estävät heitä toteuttamasta kyseisiä luonteenpiirteitä heidän ihanneyhteiskunnassaan. Jokainen saa kaksi ilmapalloa, joihin kirjoittavat tusseilla isolla ”kahleensa”. Tämän jälkeen jokainen kertoo vuorotelleen ”kahleensa”.

Tämän jälkeen on mahdollisuus rikkoa ”kahleet”. Jokaisen sitoo narulla yhden pallon kumpaankin nilkkaan. Tehtävänä on rikkoa muiden kahleet, eli astua ilmapallojen päälle rikkoakseen ne.

Keskustelkaa: Miltä leikki tuntui? Mikä tekee kahleista, jotka painavat meitä, niin raskaita? Mistä ne tulevat? Luuletko, että maailmassa on ihmisiä, jotka kantavat enemmän kahleita kuin muut? Keitä he ovat? Voimmeko me tehdä jotain auttaaksemme heitä murtamaan kahleensa?

Keskustelusta syntyy toivottavasti ideoita konkreettiseen toimintaan.

Vinkki 2

Pohtikaa YK:n entisen ihmisoikeusvaltuutetun Mary Robinsonin sanoja: ”Kehityksen päämäärä on tila, jossa kaikkien ihmisten kaikki oikeudet voivat toteutua.” Millainen olisi maailma, jossa kaikkien oikeudet voisivat toteutua? Minkälaista sellaisessa maailmassa olisi elää? Minkälaisessa maailmassa sinä haluaisit elää? Toteutuvatko sinun oikeutesi? Toteutuvatko lähimmäistesi oikeudet? Miten kaikkien oikeudet voisivat toteutua vielä paremmin?

Keskustelun pohjalta aloitetaan julistetyöskentely. Jokainen vartio saa ison paperin ja liimaa. Kehota osallistujia ajattelemaan sellaista maailmaa, josta äsken keskustelitte, ja joka kuvastaa taululle kirjoitettua lausetta. Anna osallistujien tutustua eri aikakauslehtiin. Tarkoitus on vartioissa leikata niistä kuvia ja tekstejä ja rakentaa parempaa maailmaa kuvaava kollaasi. Osallistujat voivat täydentää työtään myös omin piirroksin ja tekstein tai halutessanne voitte käyttää muutakin kollaasityöskentelyyn sopivaa materiaalia.

Työt voidaan ripustaa seinälle, jolloin toiset pääsevät tutustumaan niihin. Tällöin töitä on myös helpompi täydentää jatkossa ja unelmat pysyvät seinällä jatkuvasti näkyvillä. Jokainen saa halutessaan esitellä omaa työtään ja näkemystään paremmasta maailmasta. Toisten töitä ei kuitenkaan kommentoida.

Keskustelkaa kollaasin tekemisestä menetelmänä. Pohtikaa myös miten ryhmätyö sujui ja miten se sopi yhteen tämän menetelmän kanssa. – Minkä näkökulman osallistujat valitsivat? Rakensivatko he henkilökohtaisen kollaasin vai miettivätkö he globaaleja oikeuksia? – Minkälaisiin asioihin kollaasit keskittyvät? Esim. perustarpeiden täyttäminen, ystävyys ja rakkaus, raha, vauraus, ulkonäkö ja esteettisyys, rauha ja suvaitsevaisuus, luonto ja ympäristö, tiede ja teknologia… – Mitä ajatuksia osallistujissa herää, kun he nyt katsovat töitään? Yllättyvätkö he jostain? Kollaasia tehdessä omaa työtään katsoo niin läheltä, että kokonaisuuden hahmottaminen voi olla hankalaa. – Miten töiden kuvaama maailma ja nykymaailma eroavat toisistaan? Miten eroja voidaan vähentää? Mitä yhteistä töillä ja nykymaailmalla on?

Mitä voisimme tehdä sen puolesta, että maailmaa muuttuisi ihannemaailman suuntaan?

Vinkki 3

Kirjoittakaa taululle kaksi otsikkoa: ”ihminen aiheuttaa” ja ”muut syyt”. Pyydä osallistujia seisomaan piirissä ja kerro, että nyt ollaan rakentamassa elämän verkkoa. Anna lankakerä yhdelle osallistujista ja nimeä jokin asia,  joka luo/ylläpitää/parantaa/mahdollistaa/suojelee elämää (katso esimerkkejä tehtävän lopusta). Toimi kirjurina piirin ulkopuolella ja kirjoita muistiin kaikki asiat, jotka osallistujat mainitsevat. Päättäkää, kumman otsikon alle mikäkin esimerkki kuuluu. Seuraava osallistuja ottaa kiinni langan päästä, sanoo seuraavan asian ja heittää kerän jollekulle piirin toisella puolella. Jos keksiminen on vaikeaa, voit auttaa osallistujia. Harjoituksen lopussa oleva sanalista on tukena. Voit sanoa esimerkiksi ”Mikä auttaa sinua pysymään terveenä?/ Sano jokin elämän perusedellytys./ Mitä kasvit tarvitsevat elääkseen?/ Mikä tuo elämään turvaa?/ Mikä tekee elämästä onnellista?”. Jatketaan, kunnes kerä on kulkenut kaikilla.  Kun kaikki esimerkit on kirjoitettu taululle, merkitkää rasti niiden asioiden kohdalle, joihin ihminen teidän mielestänne voi vaikuttaa ja antakaa esimerkkejä siitä, miten asioihin voi vaikuttaa. (Ihmisen aiheuttamien asioiden lisäksi moniin sairauksiin ja onnettomuuksiin voi vaikuttaa, vaikka niitä ei voi kokonaan estää).  

Aktiviteetin toisessa osassa rikotaan verkkoa. Ota sakset ja pyydä osallistujia mainitsemaan jokin asia, joka vahingoittaa elämän verkkoa tai tuhoaa sitä. Voit taas itse antaa ensimmäisen esimerkin. Leikkaa yksi lanka poikki jokaisen esimerkin kohdalla, kunnes verkko on tuhoutunut ja osallistujilla on pelkkiä langanpätkiä käsissään. Toimi kirjurina ja auta tarvittaessa samalla tavalla kuin osassa 1.

Verkon hajoaminen on hyvin voimakas kuva. Siksi on tärkeää, että harjoitus puretaan hyvin. Ihminen pystyy omilla valinnoillaan ja omalla toiminnallaan vaikuttamaan monin tavoin siihen, että elämää ei vahingoiteta. Oikeus elämään tarkoittaa, että elämää ei tuhota vaan sitä suojellaan ja sen edellytykset pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Pohtikaa mitä voisitte tehdä suojellakseen elämää.

Lopuksi on hyvä koota elämän verkko uudelleen. Pyydä osallistujat taas piiriin. Piirin muodostuessa kirjoita taululle kaikki asiat, jotka mainittiin osassa 1 kun verkkoa muodostettiin. Kootkaa verkko uudestaan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Osallistujat voivat mainita taululle kirjoitetun asian tai halutessaan keksiä myös jonkin uuden asian. Kirjoita uudet asiat taululle. Kun verkko on valmis, pidelkää sitä jonkin aikaa. Lue vielä taululta kaikki elämää suojelevat asiat. Pyydä osallistujia laskemaan verkko lattialle. Jos mahdollista, jättäkää verkko paikalleen ja kerää lanka vasta osallistujien lähdettyä.

Apusanalistat

Elämää suojelevia asioita: ruoka, lämpö, terveydenhoito, koti, rakkaus, ystävyys, hoiva, auttaminen, vesi, puhdas ilma, turvallinen ympäristö, toisista huolehtiminen, syntymä, äitiysneuvola, valo, aurinko, lääkkeet, hygienia, peseytyminen, liikunta, uni, lepo, rauha, lait, ihmisoikeussopimukset, rikoksentorjunta, avustusjärjestöt…

Elämää tuhoavia asioita: sodat, nälkä, köyhyys, tulvat, luonnononnettomuudet, väkivalta, puutteellinen terveydenhuolto, huono hygienia, kuolemantuomio, liikenne, onnettomuudet, sairaudet, saasteet, aids, heitteillejättö, tappaminen, aseet, tulipalo, myrkyt, hukkuminen, myrkkykäärmeet, terrori-iskut, villieläimet…

Vinkki 4

Omaa lähtiympäristöä voi havannoida seuraavan aktiviteetin kautta.

Ympäristön havainnointi on kuin urheilun selostamista! Yksi samoajista nimetään selostajaksi, joka saa mukaansa puhelimen ja lähtee lähiympäristöön. Löydettyään sopivan paikan hän soitta vartiolle ja kaiutinominaisuus laitetaan päälle. Selostajan tehtävänä on kertoa kaksi minuuttia ympäristössä tapahtuvia asioita puhelimen toisessa päässä olevalle muulle ryhmälle. Vartionjohtaja toimii kellottajana. Havainnoija voi kertoa esimerkiksi viisi asiaa ihmisistä ja viisi ympäristöstä (esimerkiksi äänet, hajut, tunnelma). Kun kaksi minuuttia on kulunut, selostaja palaa takaisin ja tehtävä puretaan:

• Missä selostaja oli?

• Millaisia asioita ryhmä sai selostajan havaintojen perusteella selville?

• Mikä jäi epäselväksi?

• Millaisiin asioihin selostaja oli kiinnittänyt huomionsa?

Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Vinkki 5

Aktiviteettiin tarvitsette kartan lähialueestanne. Merkatkaa karttaan teille tärkeät paikat. Värittäkää lempipaikanne vihreällä, kehitettävät paikat punaisella ja muut keltaisella.

Tehkää yksinkertainen lautapeli alueestanne. Pelissä heitetään noppaa ja mennään eteenpäin sen mukaan. Jos jää ruudulle kehitettävässä paikassa joutuu joko menemään taaksepäin tai jättää yhden nopanheiton väliin. Jos jää ruudulle hyvässä paikassa saa ottaa lisäaskeleita. Pyytäkää toista vartiota pelaamaan peliänne. Pitääkö pelin sisältö heidän mielestään paikkansa?

Voitte myös tehdä tutkimuksen siitä, mitä mieltä muut ovat alueestanne. Pohtikaa ensin mikä mielestänne olisi isoin ongelma, mitä pitäisi ratkaista. Pitäkää aivoriihi ja yrittäkää pareittain keksiä mahdollisimman monta ongelmaan liittyvää kysymystä. Keksikää mahdollisuuksien mukaan yksinkertaisia kyllä/ei – kysymyksiä. Aivoriihen jälkeen voitte laittaa kysymykset kolmeen kategoriaan: nolot, tyhmät, epätarkoituksenmukaiset ja hyvät. Pohtikaa haluatteko taustakysymyksiä esimerkiksi iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta tms. Tehkää kysymyslomake. Miettikää tarkkaan kysymysten järjestystä. Pohtikaa keitä voisitte pyytää vastaamaan? Olisi hyvä pyytää ainakin 25 henkilöä vastaamaan tutkimukseen.

Toteuttakaa kysely ja käykää läpi vastaukset. Laskekaa montako prosenttia oli mitä mieltä. Mitä tämä tarkoittaa? Mitä asialle voisi tehdä? Kuka voisi edistää asiaa? Voitte esimerkiksi kirjoittaa kirjeen aiheesta paikalliselle tai kansalliselle poliitikolle, järjestää tapaaminen poliitikon kanssa, pitää esitys aiheesta paikallisessa tapahtumassa, järjestää esittelyn aiheesta esimerkiksi kirjastossa, koulussa, kaupassa, seurakunnassa, kahvilassa tai liikuntahallissa, järjestää tapahtuman tai ottaa yhteyttä mediaan.

Lähde: Girlguiding UK

Vinkki 6

Samoajat piirtävät ”kartat” omasta lähiympäristöstä. Paperin keskelle jokainen kirjoittaa nimensä. Lähelle nimeä kirjoitetaan ihmisiä tai paikkoja, joita tunnetaan hyvin. Kauemmas kirjoitetaan vähemmän tunnettuja paikkoja ja ihmisiä. Kauimpana on ihmisiä ja paikkoja, joita tuskin tunnetaan. Tämän jälkeen vaihdetaan toisen väriseen kynään. Yhdistetään ihmiset ja paikat, jotka jotenkin linkittyvät toisiinsa. Paikat ja henkilöt, joihin itse on vahvinten linkitetty, merkataan sydämillä. Paikat ja henkilöt, jotka vaikuttavat eniten omaan elämään, merkataan tähdellä. Paikat ja henkilöt, joista ei pidä, merkataan huutomerkillä ja kirjoitetaan miksi on näin. Mitä aukkoja kartoista löytyy? Onko ihmisryhmiä tai paikkoja, joita ei tunneta kovin hyvin? Merkataan ne kysymysmerkillä.

Vertailkaa karttojanne. Mitkä ovat lähistönne hyvät puolet? Mitkä osioita tunnette hyvin ja mitkä huonosti? Miksi viihdyt lähiympäristössäsi, miksi et? Ketkä jäävät ulkopuolisiksi? Miten voisitte parantaa aluetta?

Lähde: WAGGGS

Vinkki 7

Järjestäkää näyttely lähiympäristöstänne. Ottakaa valokuvia, kerätkää sitaatteja, esitelkää faktaa. Antakaa myös vierailijoille mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan.

Lähde: WAGGGS

Vinkki 8

Kuvitelkaa, ettette ole käyneet kolon lähistössä aikaisemmin. Ottakaa paperit, kynät ja kamerat. Tutustukaa ympäristöön turistin silmin. Ottakaa valokuvia. Tehkää muistiinpanoja. Kysykää neuvoa ohikulkijoita. Mitä uutta opitte tutusta paikasta? Miten voisitte tehdä alueen parantamiseksi?

Lähde: WAGGGS

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *