Haastattelu

Ennen kuin teette omat henkilöhaastattelut, on hyvä tutustua enemmän lehtihaastatteluihin.

• Kysy yksinkertaisia, lyhyitä kysymyksiä.

• Käytä kysymyssanoja: mitä, miten, milloin, miksi… Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata vain ”kyllä” tai ”ei”. Huomaa, että tällaiset kysymykset alkavat aina verbillä: oletko, aiotko, tiedätkö…

• Vältä valmiiden väitteiden tekemistä, esimerkiksi: ”Eikö niin, että tämä lakimuutosesitys on ihan typerä?”

• Älä pelkää tyhmiä kysymyksiä – ne ovat usein parhaita kysymyksiä!

• Jos et ymmärrä vastausta, kysy uudelleen toisella tavalla, kunnes ymmärrät asian.

• Kuuntele haastateltavaa. Käytä nauhuria, jos muistiinpanojen kirjoittaminen haastattelun aikana tuntuu vaikealta.

Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Vinkki 1

Aktiviteettiin tarvitaan monta lehdistä leikattua juttua julkisuuden henkilöistä. Yritä valita mahdollisimman erilaisista henkilöistä kertovia henkilökuva-tyyppisiä juttuja. Merkitse juttuihin, mistä lehdestä ne ovat. Juttuja pitäisi olla enemmän kuin vartioita/pareja. Anna jokaisen ryhmän valita itselleen kiinnostava leike ja tutustua siihen jonkin aikaa.

Jaa sitten ryhmille kysymyslista. Kysymyksiin vastataan oman lehtileikkeen perusteella.

1. Kenestä artikkeli kertoo? Mistä hänet tunnetaan?

2. Mistä lehdestä artikkeli on? Mitä tiedätte tästä lehdestä? Minkälainen mielikuva teillä on tästä lehdestä?

3. Miksi tämä juttu on tehty? Mikä siinä on pääasia?

4. Mitä tietoa henkilöstä saa artikkelin perusteella? Listatkaa asioita, joita siitä selviää henkilön työstä/yksityiselämästä/perheestä/mielipiteistä. Mitä tietoa kertyi eniten? Miksi?

5. Mitä tietoa jäitte kaipaamaan? Mitä tietoa piditte turhana?

6. Kertoiko henkilö itse itsestään vai kertoiko hänestä joku muu? Vaikuttiko tieto luotettavalta?

7. Arveletteko, että henkilö on itse toivonut tämän kaltaista juttua itsestään? Mitä mieltä luulette hänen olevan jutusta?

8. Oliko juttu mielestänne oikeudenmukainen? Hyväksyttekö tällaisten juttujen julkaisemisen?

Aktiviteetin purkaminen:

Jokainen pari/ryhmä kertoo lyhyesti valitsemastaan artikkelista ja päähuomioita siitä. Ottakaa sitten käsittelyyn ne asiat, joita artikkelit kertoivat henkilöiden yksityis- ja perhe-elämästä.

Kerätkää taululle asioita, joita osallistujat olivat listanneet. Käykää sitten läpi:

– Olivatko osallistujat pitäneet joitain näistä tiedoista turhina/epäluotettavina. Miksi?

– Mitä osallistujat arvelivat siitä, onko henkilö itse halunnut tuoda nämä asiat julkisuuteen. Miksi?

– Yrittäkää kuvitella, että teistä olisi kirjoitettu lehdessä vastaavanlainen juttu, jossa olisi kerrottu teidän yksityis- ja perhe-elämästänne samoja asioita/samalla sävyllä kuin valitsemassanne artikkelissa. Mitä mieltä olisitte?

Vinkki 2

Ryhmä jaetaan haastattelijoihin ja yleisöön. Jos ryhmän koko on pieni ja aikaa riittävästi, kaikki voivat olla haastattelijoita. Haastattelijat istuvat riviin vierasta vastapäätä. Jos ryhmä ei ole etukäteen tehnyt taustatyötä, vieras esittelee itsensä ja asiantuntemuksensa alueen lyhyesti. Rivin ensimmäinen haastattelija aloittaa kysymällä haluamansa kysymyksen. Kun vieras on vastannut, muut jatkavat haastattelua omalla vuorollaan. Kysymysvaihtoehtoja on kolmenlaisia:

Tarkentava kysymys edelliseen vastaukseen.

Eikö kysymykseen tullut kunnon vastausta? Löytyikö vastauksesta kiinnostava yksityiskohta, josta olisi hyvä tietää lisää? Joskus voi olla tarpeen jopa kysyä sama kysymys uudestaan.

Syventävä kysymys samaan aiheeseen. Jos edellisen kysymyksen aihepiiri on kiinnostava, siitä keskustelemista kannattaa jatkaa. Syventävä kysymys vie asiaa eteenpäin.

Kysymys, joka aloittaa kokonaan uuden aiheen.

Kun asiasta on puhuttu riittävän pitkään, voidaan kysymyksellä vaihtaa kokonaan uuteen aihepiiriin. Tavoitteena on tuottaa yhdessä kiinnostava ja luontevasti etenevä haastattelu. Koska kaikki riippuu edellisestä kysymyksestä, pitää vastauksia kuunnella tarkkaan eikä miettiä omaa kysymystään liian paljon etukäteen. Jos vieras vastaa liian pitkästi tai aiheen vierestä, toimittajan kannattaa keskeyttää hänet ja esittää uusi kysymys. Lopuksi voidaan keskustella haastattelusta kokemuksena. Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa? Yleisöltä voidaan kysyä, millaista keskustelun seuraaminen oli. Vauhdin ja hauskuuden lisäämiseksi voidaan ottaa käyttöön munakello tai muu ajastin. Jokaiselle kysymykselle ja vastaukselle varataan yhteensä minuutti. Kun aika tulee täyteen, äänimerkki antaa vuoron seuraavalle kysyjälle – vaikka vastaus olisi vielä kesken!

Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Vinkki 3

Vartio jaetaan pareiksi. Toinen on toimittaja ja toinen on asiantuntija. Pari asettuu yleisön eli muun vartion eteen vastakkain. Asiantuntija

kertoo, minkä alan asiantuntija hän on. Aiheen voi itse päättää. Asiantuntemuksen alue voi olla vaikkapa oma harrastus. Haastattelija saa tehtäväksi tehdä haastattelun kolmella kysymyksellä, joita ei saa suunnitella etukäteen. Ensimmäinen kysymys on sisällöltään ajankohtainen, toinen syventävä ja kolmas tulevaisuuteen liittyvä tai henkilökohtainen kysymys. Nämä ohjeet kannattaa kirjata näkyville esimerkiksi fläppitaululle. Haastattelijan tavoitteena on, että haastattelu etenee luontevasti ja on mielenkiintoinen. Kolmen kysymyksen jälkeen osat vaihtuvat ja haastateltavasta tulee haastattelija. Lopuksi keskustellaan yhdessä: Mikä haastattelemisessa oli helppoa ja mikä vaikeaa? Miltä kysymyksiin vastaaminen tuntui? Mikä oli hyvä kysymys? Mitä olisi voinut kysyä toisin? Kolmen kysymyksen kaava auttaa myös pidemmän haastattelun suunnittelussa. Kysymykset eivät etene vain yhdestä asiasta toiseen vaan haastattelussa on myös vaihteleva rytmi ja tunnelma.

Lähde: Uteliaammin, rohkeammin, hauskemmin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *