Mediakriittisyys

Vinkki 1

Jaa ryhmä kahteen osaan. Toinen puoli ryhmästä suunnittelee pienen sketsin tai mininäytelmän (kesto n. 5 min.), jossa näytellään jokin tapahtuma. Sketsi voi perustua todellisiin tapahtumiin tai se voi olla keksitty tarina, jossa on esim. kahden eri ihmisryhmän välinen konfliktitilanne. Sketsi näytellään ryhmän toiselle puoliskolle, joka esittää tapausta raportoimaan tulleita TV -toimittajia. Pyydä TV -toimittajia lähtemään huoneesta heti, kun sketsi on päättynyt. Pyydä toimittajia miettimään näkemäänsä n. 5 min. ja valmistelemaan sitä käsittelevää uutista iltauutisia varten. Toimittajat eivät saa jutella keskenään tai tehdä muistiinpanoja. Pyydä sitten toimittajat takaisin huoneeseen yksi kerrallaan. Anna kullekin 3 min. aikaa selostaa laatimansa uutinen. Kirjoittakaa kunkin uutisen pääkohdat fläppitaululle. Kun TV -toimittajat ovat tehneet uutisensa, he saavat jäädä kuuntelemaan toisten uutisia, mutta eivät saa kommentoida niitä mitenkään. Kun kaikki uutiset ovat valmiina, teippaa paperit fläppitaulusta huoneen seinille. Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa siitä, mitä opitte harjoituksesta.

Kysy toimittajilta: Mitkä asiat olivat helppoja muistaa ja raportoida? Mikä oli vaikeinta? Mitä teit, ellet muistanut jotakin kohtaa selvästi?

Kysy näyttelijöiltä: Jäikö uutisista jotain oleellista kertomatta? Raportoivatko toimittajat tapahtuman täsmällisesti?

Lopuksi kaikki saavat osallistua keskusteluun: Mitä odotuksia sinulla on uutisia kohtaan? Pitäisikö uutisten olla objektiivista raportointia vai saako ne sisältää myös toimittajien kommentteja ja mielipiteitä? Käykö uutisista aina selväksi, mikä on tosiasiaa, mikä mielipide? Kuinka luotettavaa tietoa TV -uutisista saa?

Vinkkejä ohjaajalle:

Valmistaudu tarvittaessa antamaan esimerkkejä ja tietoa sellaisista tilanteista ja ilmiöistä, joista on uutisoitu harhaanjohtavasti. Voit halutessasi myös elävöittää ”uutisia” valmistamalla ison pahvisen TV-ruudun, ja antamalla toimittajille oikeat tai leikkimikrofonit.

Vinkki 2

Ota mukaan aamulehti ja iltapäivälehti, joissa kerrotaan samasta tapahtumasta.

Keskustelkaa: Miten raportointityylit eroavat? Miksi? Ovatko lehdet käyttäneet yhtä paljon tilaa uutiselle? Mitä eroja on otsikoiden välissä? Onko tyyli neutraali tai emotionaalinen? Kenen ääni tulee kuuluviin?

Lähde: Pedagogies of Media and Information Literacies  UNESCO IITE, Moscow 2012

Vinkki 3

Tämä vinkki sopii hyvin esimerkiksi KITT:iin tai tarpojien taitopäiville.

Kerro tarpojille, että viranomaiset ovat muuttamassa ympäristönsuojelua koskevia lakeja. Ympäristöministeriö on pitänyt lehdistötilaisuuden, jossa ministeriö on kertonut kantansa. Tilaisuuden ulkopuolella oli mielenosoitus, joka johti yhteenottoon poliisi kanssa.

Miettikää, miten uutista kerrottaisiin lehdessä, radiossa tai televisiossa. Mitkä olisivat erot ja miksi?

Jakautukaa vartioihin. Jokaisen vartion tehtävänä on tuottaa lyhyen uutispätkän tapahtumasta. Jokaisella vartiolla on eri media:

1. Radioasema, jolla oli oma toimittaja paikalla (20 sekuntia aikaa)

2. Ympäristöaktivistien pyörittämä nettilehti (1/2 sivua)

3. Poliisin uutislehti (1/2 sivua)

4. Paikallislehti (1/2 sivua)

5. YLE:n uutiset (1-2 min)

Vertailkaa uutisia. Miten media vaikuttaa uutistyyppiin?

Lähde: Pedagogies of Media and Information Literacies  UNESCO IITE, Moscow 2012

Vinkki 4

Etsikää lehdistä uutisointeja aseellisista selkkauksista ja keskustelkaa seuraavista asioista:

Mistä uutiset kertovat? Ketkä ovat uutisessa uhreja? Mitä uutinen ei kerro? Mitä arvelette konfliktin eri osapuolten ajattelevan uutisesta? Ketä uutisessa on haastateltu? Ketä muuta olisi voitu haastatella? Miten näkökulma olisi muuttunut, jos haastateltava olisi ollut joku muu? Kuinka tavallisen ihmisen arki tulee uutisessa esiin? Mitä uskotte uutisen merkitsevän kyseessä olevan maan tai maiden kansalaisten näkökulmasta? Miten vastaavista tapauksista olisi uutisoitu/saatu tietoa sata vuotta sitten, entä kymmenen? Mitä olisitte itse halunneet tietää aiheesta lisää?

Etsikää lehdistä aseellisia selkkauksia koskevia uutiskuvia.

Millaisia kuvia löydätte? Millaisia kuvia löytyy eniten? Miten eri kuvat liittyvät toisiinsa? Millaisia mielikuvia kuvat herättävät? Miksi kuva on otettu ja mihin kuvalla on pyritty vaikuttamaan?

Pohtikaa uutisointeja aseellisista selkkauksista sodan vaikutusten näkökulmasta.

Mitkä sodan vaikutukset tulevat uutisissa esiin? Mitkä eivät? Mihin asioihin sota vaikuttaa ihmisen elämässä? Mikä muuttuu? Mitkä asiat pysyvät samana? Jos nyt syttyisi sota, miten arkipäiväsi muuttuisi? Miten sodat ovat muuttuneet ja miten se näkyy sodan vaikutuksissa?

Lähde: Punainen risti

Vinkki 5

Etsikää vartioissa tai pareittain kehitysmaita käsitteleviä juttuja sanoma- ja aikakauslehdistä. Kootkaa taulukko, johon merkitsette vastaukset seuraaviin kysymyksiin jokaisen jutun kohdalta:

  1. Mitkä maat mainittiin jutussa?
  2. Mikä oli jutun pääaihe? (esim. nälänhätä, sota, maanjäristys jne.)
  3. Missä lehden osiossa juttu oli (esim. pääkirjoitus, kotimaa, ulkomaat, kulttuuri, mielipide jne.)
  4. Tekstityyppi (esim. uutinen, reportaasi, kolumni, haastattelu jne.)
  5. Onko juttu negatiivinen vai positiivinen? Miksi?
  6. Minkälaista kuvaa on käytetty kuvitukseen? Kertooko kuva jotain lisää?
  7. Mitä jutussa jätetään kertomatta?

Keskustelkaa havainnoistanne koko ryhmän kanssa. Kertokaa miten eri juttujen näkökulmat eroavat toisistaan ja antaako juttu totuudenmukaisen kuvan kehitysmaan elämästä.

Lähde: Unicef

Vinkki 6

Tämä aktiviteetti sopii KITT:iin. Aktiviteettiin tarvitaan useita kymmeniä lehtikuvia. Yritä valita niin monipuolisia kuvia kuin mahdollista. Pohdi maantietoa, sukupuolta, ikää ym. Valitse myös myönteisiä kuvia. Kuvittelette, että jokainen vartio muodostaa lehtitoimituksen. Vartiot valitsevat lehdelleen nimen. Kaikki toimituksen pitävät kansainvälisiä kysymyksiä ja ihmisoikeuksia tärkeinä. Tehtävänä on suunnitella lehden etusivua. Näytä lehtikuvat. Selitä, että heidän on käytettävä neljä – viisi näistä kuvista etusivullaan. Saavat tulkita kuvia niin kuin haluavat. Jokainen vartio saa paperia, kyniä, liimaa ja sakset. Etusivulla pitää olla neljä – viisi juttua. Jutuilla pitää olla otsikot ja kuvat. Kokonaista juttua ei tarvitse kirjoittaa vaan layout on tärkein.

Keskustelkaa, kun kaikki ovat valmiina: Miten vartio toimi? Miten tekivät päätöksiä? Osallistuivatko kaikki työskentelyyn? Miten päättivät mistä kirjoittaa? Valitsivatko ensin kuvan tai aiheen? Mistä aiheista etusivut kertovat? Olisiko ollut muita mahdollisia kiinnostavia aiheita? Onko aiheita ihmisoikeuksista? Toistuvatko samat aiheet eri vartioiden lehdissä? Miten tarpojat seuraavat uutisia? Muistuttavatko etusivut oikeiden lehtien etusivuja tai halusivatko vartiot tehdä jotakin toisella tavalla? Minkälaisista uutisista oikeat lehdet kertovat? Kertovatko ihmisoikeuksista? Ovatko lehdet puolueettomia?   Minkälaista kuvaa tarpojilla on nuorista muissa maissa? Puuttuuko joku tärkeä aihe etusivuilta?

Lähde: Compass

Vinkki 7

Tutkikaa lehtijuttuja, joissa kerrotaan väkivallasta. Pohtikaa miten väkivaltaa kuvaillaan? Onko eroa kuvauksessa riippuen siitä onko tekijä suomalainen tai ulkomaalainen?

Lähde: Norges speiderforbund

Vinkki 8

Katsokaa videota. Onko mahdollista näyttää samalta kuin mainostkuvien ihmiset? Miksi mainoskuvat ovat käsitelty? MIten se vaikuttaa meihin?

Lähde: Free being me

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *