Lippukunta kunnassa

Kunta tai kaupunki mahdollistaa, tai ainakin tukee, monen lippukunnan toimintaa avustuksillaan. Hyvä yhteistyö kunnan kanssa on siis erittäin tärkeää. 

IMG_0729Lippukunnat voivat erottua tukea hakevien järjestöjen massasta esimerkiksi kutsumalla kunnan nuorisoasioista vastaavia virkamiehiä ja lautakunnan tms. jäseniä omiin tapahtumiinsa ja tempauksiinsa (vähän samoin kun mediaa kutsutaan isoille leireille) näkemään, mihin rahat partiossa oikeasti menevät. Isoissa kunnissa, joissa lippukuntia on paljon ja vastaavia virkamiehiä suhteessa vähemmän, olisi hyvä miettiä yhdessä useamman lippukunnan kesken, miten tuoda partion ainutlaatuisuus esiin. Mitään uutta ei useimmiten tarvitse keksiä – riittää, että toiminta tehdään näkyväksi myös kunnan päättäjille! Vähintäänkin joulukalenteri kannattaisi varmasti käydä porukalla viemässä nuorisoasioista vastaavalle taholle kerran vuodessa.

Pienissä kunnissa yksikin lippukunta voi olla koko kunnan merkittävin lasten ja nuorten vapaa-ajantoiminnan tarjoaja, mikä jo sellaisenaan säästää kunnalta pitkän pennin, kun suurin osa harrastustoiminnasta toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Tällaisessa asemassa on sekä lippukunnan että kunnan yhteinen intressi, että toiminta on mahdollista muun muassa tilojen ja rahoituksen suhteen. Jos toimijoita on enemmän, kannattaa lippukuntien ehdottomasti tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja kommunikointia, jotta nuorisojärjestöjen ääni kunnan päätöksenteossa tulee esille. Sitä voi aloittaa esimerkiksi katsomalla kunnan nuorisoasioista (esimerkiksi nuorisolautakunta) päättävän elimen esityslistan läpi partion näkökulmasta, seuraamalla kunnan maankäytön suunnittelua (partion kannalta oleelliset virkistysalueet) ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittymistä. Tässähän riittää jo työsarkaa vaikka useamman lippukunnan jaettavaksi!

Oleellista on olla perillä kunnassa tapahtuvasta päätöksenteosta ennen kuin päätökset tehdään, jotta lippukunta voi tarvittaessa reagoida kirjallisesti, tapaamalla päättäjiä tai vaikka järjestämällä tempauksen, jos tarve niin vaatii. Lippukuntien ei kannata rajoittaa yhteiskuntatoimintaansa vain muiden lippukuntien kanssa tapahtuvaksi yhteistyöksi, vaan myös luoda kumppanuuksia muiden paikallisten nuorisotoimijoiden, seurakuntien ja miksei koulujenkin kanssa.


Tässä vielä hieman tiiviimmin esitettynä muutamia kysymyksiä, joita lippukunnan voisi olla hyvä miettiä:

– Olemmeko perillä kunnan nuorisojärjestöjä koskevista päätöksistä (rahoitus, tilat, kaavoitus jne.)?

– Tiedämmekö, kuka kunnassa näistä asioista päättää?

– Miten nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon omassa kunnassamme?

– Miten me partiolippukuntana voisimme tukea nuorten osallistumista?

– Miten me lippukuntana voisimme tuoda meille tärkeitä asioita esille päätöksenteossa?

– Mitä mahdollisia kumppaneita omassa lähiympäristössämme on?

– Mitä tukea me tarvitsemme yhteiskuntatyöhömme piiriltä?